#177 Huuvarin Ellida

Vierailullani Huuvarissa sain kuulla tarinan Östermanin Ellidasta eli Huuvarin emännästä. Ellida (os. Strömberg) meni naimisiin David Mårtensson Östermanin kanssa 1800-luvulla ja heille syntyi 6 lasta.

Ensimmäiset heidän lapsistaan olivat kaksoset, David Georg ja Ellida Victoria. David kuoli vain kuukauden ikäisenä, joulupäivänä 1879. Ellida eli pidempään, mutta hänkin menehtyi jo kuusivuotiaana vuonna 1885. Lapsikuolleisuus oli tuolloin varsin suurta ja heidän kolmas lapsensa, David Georg hänkin, menehtyi 9-vuotiaana vuonna 1890.

Neljännellä lapsella kävi paremmin. Vuonna 1884 syntynyt Verner Albinus kuoli vasta 1963. Hänen elämäntarinansa vaatisi aivan oman kirjoituksen, mutta hän päätyi Australiaan ja perusti perheen sinne. Viides lapsi Hjalmar Anshelm oli jo aiemmin tarinoissamme esiintyneen Evan isä ja hän menehtyi vankileirillä 1918. Kuudes lapsi David Jakobus ehti elää vain nuoreksi mieheksi, kun kuoli 21-vuotiaana vuonna 1912.

Ellida-äidin ja David-isän apu oli korvaamaton, kun nuori David menehtyi kesäkuussa 1912, vain kolme kuukautta hänen poikansa syntymän jälkeen. Davidin vaimo Lenni Kristiina tiettävästi järkyttyi syvästi ja lähti Amerikkaan kahdeksi vuodeksi. Pieni Alku-vauva jäi silloin isovanhempiensa luokse.

 

David ja Ellida Österman sekä Alku Ensio Österman, noin vuonna 1915.

Isovanhemmista tuli Alku-pojalle varmasti hyvin tärkeitä. Toisaalta, isovanhemmat ovat olleet varmasti hyvin iloisia Alkun läsnäolosta. Omia lapsia Davidilta ja Ellidalta oli kuollut jo 4. Yksi oli lähtenyt merille ja vain yksi eleli vielä tässä kohtaa omaa elämäänsä Ojalan torpalla Lokalahdella.

Ellida piti talosta hyvää huolta, kuten silloin oli emännillä tapana. Ahkera nainen kun oli, oli Ellida eräänä päivänä laittanut leipätaikinan kohoamaan ja valmistumista odotellessa ei tietenkään voinut olla jouten. Odotellessaan Ellida oli lähtenyt keräämään käpyjä, joita sitten poltettiin leivinuunissa.

Vaan tuo käpyjen kerääminen kävikin lopulta Ellidan kohtaloksi. Metsässä ollessaan hän jäi kaatuvan puun alle ja menehtyi näin kesäisenä päivänä, heinäkuussa 1932.

Ellida Österman

Kiitos Ellidan viimeiseen matkaan liittyvän tarinaan kuuluu Eilalle, jonka sain ilokseni tavata retkelläni Huuvariin.

Sirkku Hirvonen

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *