#171 Sananparsia Uudestakaupungista osa 34

  • Kööhän ruan herkku. ”Sano Suomalainen ryssän kaali ko – syädän liem ilman leevät.
  • Kyl see nokast näke kuka lautassi nuale. (sanottin haukan nenä)
  • Kaik tilku ja talku oo kon kööhä fälly – arvokkat. (sanos lumppu hakia.)
  • Kius oo ain kiusan palk. Sanos äi, ko ämmätäs nipist.
  • Kyl lapsi piänen pitä ko neep polvel tramppava – mut ison ko ne syränt tamppava, harmi saa. Sanos äite.
  • Kone voima ain tyät tekevä, ei miäs ol kone. sano tyäläine ko paljon vaadittin.
  • Kius oo kiussa vasta ja ämmän kius oo kuuma kivi vasta.
  • Kyl viäl on aikka valikoita, ja flika fiinenty. Sano Vanh nuar miäs ko kokon ikäs valikoit ja odot sopivaisut.
  • Kyl palkka piissa mut lääräkkä sitä vellinki hurri. (sano Työmies ehtolla)
  • Ko kerra laev Saksast tulis, kyl rommi olis. (sanos kauppian  trenk)
  • Kyl mä jo reisut tiärä. Ole Ruati linna al pytyi losan. (Vanha meri pojan juttu)
  • Ko kanun paukat kyl ämmäs siunasi ja kumarsi. (Luuli Engelsmanni ollu ja oli kaup laev)
  • Kala se oon ko ain kylpe. Sano piik ko saunan käsketti.
  • Kute sika syä – niin kyl trenk syä – ja jote trenk syä – niin kyl piikan täyty syärä. (sano ämänt ko hapanut puuru pööräl toi.)
  • Kylläs koton klaakota mut menest kylä ni kylläs suulata. (turhan puhuja saadan kylässä vaikeneman.
  • Kyl ketu ja kärmek kavala ova, mut kyl äm heijänki voitta.
  • Karhul oo yhreksä miähe voim, mut oo yhre miähe viissaus. Ja Sudel oo yhre miähe voim, mut yhreksä miähe viisaus. Arvostelivat muinain vanhat ihmiset petoeläinten voima ja älyä.
  • Kyl ämmän kiuk oon kiivast, mut ei se kauvan kest, usse siit alka rakkaus.
  • Kosk se oon tohtri lääket, niin kyl se tostakin vaikutta. Sanos äm, ko sukan päält sääriäs salval voitel.
  • Kodin ohjet, ne on elämän viitat. (niin on elämän alku)

Olemme saaneet luvan julkaista tekstimuodossa Kansallisarkistoon kuvina kootut sananparsikortit Uudestakaupungista. Tästä julkaisusta löytyvät kortit numero 661-680. Keräyttäjänä on toiminut Varsinaissuomalainen Osakunta. Kaikista korteista löytyy leima Kustaa Valo, Uudenkaupungin seutu, 11. V. 1931.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *