#142 Sananparsia Uudestakaupungista osa 24

  • Kyl kerju kestä, jote antamast ol kiäletty. Sanos äijä kuin epäili köyhyyden tilan joutuvan
  • Kyl iso ittestäs murhen pitävä, mut jumal kaikist = sanoi almun pyytäjä,
  • Kyl siin taudis oo huavi kans sano Hautla papp ko hä pöhnäs ol, – ja ämäntä toimitti papin sairan tykö,
  • Kyl moni neuvot ossa mut harv ossa ite elät ” Sanottin kuin joku huono tietoinen, yritti neuvoa, parempa,
  • Uuvat poikas kaunimaks luule.  Sanotti = jos joku omia lapsian muodosta ylisteli,
  • Uhri ne oo ko ihmse ylentä sanotti katoli aikana,
  • Uurenvuaren oo pakane kyl oo hein poutta, sano ilman ennustaja taikurit,
  • Ulos mu salistan huus Takko kon pojat kylä mäel tappeli. ,  ” Ei Takkol ollus sali ko paljas asuntotupa,
  • Ryyp syrjäst etes keskelt flatk.
  • Rytise ja paukku ikä Piitorauma sure hänt, ko veri laske ” sure hänt: oo niitu nimi,
  • Ruutmanni housuis ol pohtmen täys, ikä Lotta mustal oinal.
  • Rohdottomas (lääkkettömän) talos ain tauri asuva.
  • Rakkaus oo nii raattu jo siin hajo roitikki,
  • Rikka ajeleva, et kööhä itkevä, ja toise rikkah suutas aveleva.
  • Rukkol nyh, rukkol Ruavesilainenki, ennenko lakkias sai. = Ko Rouva jaako oli sen pistäny luhti nurkka kiven pääl sana ala.
  • Raha käy ihmisse ko mato raatto.
  • Rakkani pääs olkhat oo kaunev ko riit veljen silkkine,
  • Rakkaus on syrämes ko linnun pesä puskan peitos.
  • Rakkaus se kasva juanista – ja niin kaiken laisista suanista.
  • Ruakoton rimalles kaik jättä. (sikin sokin)

Olemme saaneet luvan julkaista tekstimuodossa Kansallisarkistoon kuvina kootut sananparsikortit Uudestakaupungista. Tästä julkaisusta löytyvät kortit numero 461-480. Keräyttäjänä on toiminut Varsinaissuomalainen Osakunta. Osasta korteista löytyy leima Kustaa Valo, Uudenkaupungin seutu, 23. IV. 1931 ja osasta Kustaa Valo, Uudenkaupungin seutu 11. V. 1931.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *