#131 Sananparsia Uudestakaupungista osa 20

  • Oles sä tyhm kutes ittiäs tun, sanos valokuvaja, kuin näyte kortti selval miehel näyt. Kuva oli otettu päihtyneennä.
  • Ot nyh kerranki, ete ai miäles tee – sano äm ko isä sakku sai.
  • Otasiks sä kans osa mut ei annettas. Sanos flik toist poika kuin sama sänkkyn pakkas.
  • Ossaks nyh; sano Piäti äm sonni ja vei lehmä navetto. Kun sonni ei huolinu.
  • Ot pruut ryyp vaa se Piatrilleki anneta, sano kaver kuin tiellä vastan tuli.
  • Oli vuade Helsinkis ja en ennä kanaa tun, sanos; Maalais tyttö kuin kotiin tuli.
  • Oleks kippi oleks kuhnimas  kos tiä viäres talvel makka, kysys fallesman ko mies ojas makas.
  • Oi naissi ja naisten käsitöit – ne oo näppäräst tehty – ja läpi öit. Kuvailu= Entis ajan ahkeria käsityön suorittajia.
  • Oi sinu isä vanh Mat minu tunte sinu att. Sinä unhotta koko se Möller. Olis ansat pitä vanh miäs koko pitk vuat kontpuus. (Puhetta jota entis ajan ruotsikko papit olivat lukusilla sanoneet Suomalaiselle väestölle.)
  • Oo nii ikäv, et täyty syär sokeri, sano sokeri varas. Aikoi tekonsa leikiksi muutta.
  • Oo sul ko pässin pää mut mihi oo sarves joutun. Kuvaile: Itsekästä ja perän antamatonta mieli alaa.
  • Oo snullaki yks makki sana siirap – nual tipaust nyh. Oli pilan puhe kun jostain rakkauden hommasta oli tullut erimielisyys.
  • Pitäkkö jokane omas, sanos Jus ko erotettu hänel kaupatti.
  • Pian tule tohtor puuri  sano Vanh merimiäs, ens reisun poikka – ko Pornholm näys. =Siellä piti suorittaa kulpeset, – jos ei; niin tuli tohtori ja tervasi, alaruumiin.
  • Piimä leili ja puuru pussi tänäp ko niitul mennä. ”Sanos isänt emänäl kuin päiväline muka tarvitti.
  • Polt oksi vaa, puut oksaki oo – sanoi taloline Torppari.
  • Tyhjäst om paha nyhjäst. ”Tyhjä raha kukkaro taskussa, kuin pitäisi maksoille mennä, ei voi suoritta mitään.
  • Te suuntio vahvas miäs – mene ny päästä ne poik vaak pois läätist, ne Juutakse tappa sitä talo karju, minä kuule se huuta siäl hädäst. Luku vuarosta Ruotsin murteinen rovasti Suomalaisessa seurakunnassa. – niin kuvaillan sen muistoa.
  • Tule täsä tyhmäki hulluks – ko her mittas pelloi paperist = Sanos äm ko maamittari mäkituvan aluetta kartalta tarkisti.
  • Takkar minkkast mykkyt praa otasi viäläki mutten saa. = Suomalainen teke pilaista kielenkääntäjän työtä.

Olemme saaneet luvan julkaista tekstimuodossa Kansallisarkistoon kuvina kootut sananparsikortit Uudestakaupungista. Tästä julkaisusta löytyvät kortit numero 381-400. Keräyttäjänä on toiminut Varsinaissuomalainen Osakunta. Kaikista korteista löytyy leima Kustaa Valo, Uudenkaupungin seutu, 23.V.1931.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *