#125 Sananparsia Uudestakaupungista osa 17

  • Kyl talo juapo isänä elättä, mut ei laiska trenkki.
  • Kiitoksia vaa, sanos Vehman Kreu ko taikina sai.
  • Kaikken lopp lähesty sanos Laajan Kalle, kom porsto sein kaarus.
  • Kyl virskirjas virssi piissa, ja pitejäs ämmi. Kirjan mnä kiip pistä ja lähren kotti, sanos Päräsua, ko ripelt pääs.
  • Kyl ämmät tual käövä jos viini vaa piissa toiki men jo kolmanen kerra,  sanos Halman ko pois rippis kirkost läks.
  • Kumppast vo, särvint taik kastet, taik onk kuiva ruakka nykki.
  • Kyl meilläki semne oon ko myyrä, mut ei ol suuremppa.
  • Ko merel mene niin päeväne reis ja viikkone ruak.
  • Ko ensmäitteks säkki mene – nii viimätteks pois tule.
  • Kyl nok tuute satta lai – koetlest apteekis.
  • Kyl mar minä saunaski makka – mut jos Polle pääsis tallihi. Sanos Rauman kauppias Ihoden keskievaris
  • Kyl minä katon kasvana saa – sanos, renk ja heit juolise jyvä katon pääl.
  • Kaikis sitä olla Ollas Rollas ja vaevasis vasaraisis.
  • Kuuliks ko se puhel semssi et minu oikke pyäryttä,  E te E sast ja Frasast pari tulekka.
  • Korsten piipub pääst näky, onk isänt kuallu, ”jos se vo rappeutunu.) ?
  • Kamal vika: taut pahene, ko lääke vähene ja saeras tule kiukkuseks, sanos ämänt tohtril.
  • Kyl syksyl kaikil vilja oo, mut mitäst keväl vo, munellakki parkki vaa.
  • Kyl ämmä lyör saa niin ko viarast sikka.
  • Kiiltä ja välkky niin ko auring Naantalis.
  • Kyl jouk tuvan saha mut kyl se kans rua syä.

Olemme saaneet luvan julkaista tekstimuodossa Kansallisarkistoon kuvina kootut sananparsikortit Uudestakaupungista. Tästä julkaisusta löytyvät kortit numero 321-340. Keräyttäjänä on toiminut Varsinaissuomalainen Osakunta. Kaikista korteista löytyy leima Kustaa Valo, Uudenkaupungin seutu, 11.V.31.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *