#93 Sananparsia Uudestakaupungista osa 1

  • ”O lapsi kon tikkelperimarjoi”, sanottiin raatimies Ellmenin perheestä.
  • ”Kyl suvi suki, ko hänt vaa hääly”, sanotaan keväällä laitumella laskettaessa eläimistä, jotka ovat huonosti ruokittuja.
  • ”Voi Naantali, voi kaupunki”, sanoi vanha Roslin kun Naantalissa oli kylpemässä ja korteeritalon katon lävitse satoi.
  • Tuule nii et kivek keinuva.
  • ”Korvlakit tansasi ja guldrenkaa makasi”, sanottiin Vähä-Villilän häistä, mihin oli vain vanhoja ihmisiä kutsuttu.
  • Meri otta jos antaki.
  • ”Pers pit vasta, mutt konti ettippäi vei”, sanoi Kirstan äijä kun engelmannit häneltä itämaisen sodan aikana mullikan veivät.
  • Mennä niin et roitik killuva ja fliiti vinkuva.
  • ”Varo varppaitas”, sanoi Laitla miäs ko sut takka ajo, ”ete teki niit rutist”.
  • ”Impi uinu”, sanoi suutari kun akka kuoli.
  • ”Saatte mennä”, sanoi Malmperi köyhille.
  • ”Hyvä olla ja huanoks tulla”, sanotaan vanhasta ihmisestä.
  • Me olla niinko Lepästem poja.
  • Tautti vanha luitte all.
  • ”Juamisell vasikkaki elä”, puolusteli Fretu-poika juomahimoaan.
  • Ei olk katti karvohin kattomist, kon karva juure.
  • Kyll maass verroi, paikoim parempiaki.
  • ”Intte luuva, intte falla, intte ret på heller”, huusi vekaralainen vastaantulevalle putsaarelaiselle.
  • Kon katist tulee karh, nii se syö ihmisekki.
  • ”Ans seistä, taita kusta.”, sanoi uusikaupunkilainen kippari Vikström miehilleen vihaisena, kun kaljaasi karille meni.

Olemme saaneet luvan julkaista tekstimuodossa Kansallisarkistoon kootut kuvalliset sananparsikortit Uudestakaupungista. Tästä julkaisusta löytyvät kortit numero 1-20. Keräyttäjänä on toiminut Varsinaissuomalainen Osakunta ja jokaisesta kortista löytyy leima ”Uuskaup. ja lähisaar, F.M Karrakoski 3.VI.31”.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *