#80 Hypén Kosti – Uudenkaupungin teatteri

Artikkelikuva: Vallilan kuva Uudenkaupungin Museon kokoelmista. Kuvaaja Augusta Olsson.

1903

Uudenkaupungin työväenyhdistyksen näytelmä kokosi vuonna 1903 alan harrastajat yhteisen nimen alle ja Uudenkaupungin Teatteri sai alkunsa. Työväenyhdistys sai Ylisenkadulle uuden talon vuonna 1907, entisen talon palon jälkeen. Uudessa talossa oli tilava sali sekä näyttämötilat ja näin harrastusmahdollisuudet parantuivat olennaisesti koko kaupungissa.

 

Näytelmäharrastus kasvoi merkittävästi 1910- ja 20-luvulla. Esityksiä oli myös useissa muissa kiinteistöissä UTY:n lisäksi, mm. VPK-talolla, Vallilassa ja Raittiusseuran Kasvin talossa. Näytelmiä tuottivat myös eri yhdistykset kuten VPK, Kasvi, UPS, UU, Roima, Suojeluskunta, Nuorsuomalaiset jne. Esityksiä oli lähes joka viikonloppu.

Usein kuitenkin tavoitteena oli enemmän oman seuran talouden vahvistaminen kuin vakavasti otettava teatteritoiminta. Lopulta kuitenkin päädyttiin yhteistyöhön ja Työväen näyttämöstä syntyi koko kaupungin teatterinäyttämö.

 

Lokakuussa 1912 palkattiin ensimmäiseksi Uudenkaupungin Teatterin johtajaksi kaupungin oma poika Kosti Hypén, joka jo aikaisemmin oli ollut vuosia aktiivisesti toiminnassa mukana.

Uudenkaupungin Teatteri 1913
Edessä vasemmalta: Hilja Saini, Selma Uusiluoto, Kosti Hypén, Ilmi Unho ja Kaarlo Unho.
Takana vasemmalta: Aarne Rimm, Vihtori Soini, Kaarlo Uusiluoto, Jussi Reinvall, V.V. Paasio ja Juha Peltola. Kuva Markku Wuotin arkisto

Teatterin ohjelmistoon tuli klassisia draamoja, jotka olivat yleisön mieleen.

Kosti Hypén oli ohjaajana tarkka ja varmisti ääntämiset oikein sekä näytteli yleensä pääosat.

Myös vierasnäytäntöjä suoritettiin ja esim. Kalantiin näyttelijät siirtyivät kävellen.

Lahjakkaalla näyttelijällä oli kovasti kysyntää myös muiden paikallisten ”teattereiden” näytelmiin ja Hypén nähtiin niissä monissa rooleissa. Vierailuja ei kuitenkaan pidetty suotavina ja tästä häntä usein muistutettiin. Hypénin kymmenen markan kuukausipalkka toki kaipasi kohennusta, joten asiaan ei sen pahemmin kuitenkaan puututtu.

Keväällä 1923 Hypén vietti 15-vuotistaiteilijajuhlaa ja samalla todettiin, että hän oli näytellyt sadassa näytelmässä yhteensä n. 500 kertaa.

”Elinan surma”
Klaus- Kosti Hypén, Elina – Laina Damberg 1915 lokakuu
Kuva: Markku Wuotin kokoelma

 

Hyvän johtajan ohjauksessa ja kaupunkilasten innostuksen myötä teatteri kasvoi merkittävästi ja 1920 olevan kauden päätöskuvassa on jo paljon näyttelijöitä mukana. Nimiluettelosta moni voi löytää esivanhemman teatteriharrastuksesta.
Vasemmalta:
Edessä: Evi Rannikko, Betty Virtanen, Ida Ikonen, Kosti Hypén, Vieno Ikonen, A.Blomstedt, Jussi Reinvall ja Emil Blomroos.
Keskirivi:
Hilma Savolainen, Sigrid ?, tuntematon, Alli Blomberg, Aina Ojanperä, Ida Reinvall, Martta Kervinen, Laura Vuorisalo, Vilho Kaisla ja Arttur Raitio.
Takarivi:
tuntematon, Sulo Laine, Edvin Randelin, Otto Grönholm, Aarne Rannikko, W.Grönholm ja Kosti Sammalisto.
Kuva: Markku Wuotin arkisto

Hypén vieraili myös ammattilaisten kanssa liittymällä Suomalaiseen Teatteriseurueeseen ja irtautui myöhemmin Uudenkaupungin teatterista.

Hypén toimi Turun Taimenen johtajana, Nuoren Voiman Liiton kesäkiertueen johtajana ja päätyi Erkki Karun aikana Suomi Filmi Oy:n palvelukseen, esiintyen näyttelijänä useammassa elokuvassa sivuosissa, mutta varsinaisen päätyön hän teki yhtenä filmiyhtiön johtajana, toimien mm. Viipurin ja Lahden konttorin johtajana.

1933 Hypén siirtyi Erkki Karun kanssa perustamaan Suomen Filmiteollisuus Oy:tä

Kosti Hypén esiintyi sivuosissa mm. seuraavissa elokuvissa.

1924 Myrskyluodon kalastajat, Erkki Karu Suomi Filmi Oy

1925 Pohjalaisia , Erkki Karu, Suomi Filmi Oy

1927 Nuori Luotsi Erkki Karu, Suomi Filmi Oy

1935 Roinilan talossa  Erkki Karu, Suomen Filmiteollisuus Oy

Elokuva- aviisi Myrskyluodon kalastaja 1924
Kuva: Suomi Filmi Oy:n arkisto
Kuvaus alkamassa kolmen käsiveivattujen ja erikokoisten kameroiden kanssa.
Ruutulippalakki päässä Kosti Hypén ohjaa kuvausta keskimmäisen kameran takana.
Kuvauspaikka epäselvä.
Kuva: Suomi Filmi Oy:n arkisto

 

Lähteitä: Uudenkaupungin teatterin 75-vuotiset juuret, Jukka Uotila 1979, Markku Wuotin arkisto

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *