#71 Vihreät penkit, hiekkakasa ja Ipa, osa 2

Omien muistikuvieni aikana jäähallin vihreät penkin olivat eniten kansoitettuja Jää-Kotkien alkuhuumassa sekä Lätkä-77:n ja KaPa-65:n paikallispeleissä. Nuo matsit olivat ikimuistoisia. Pääsin itsekin kokemaan niitä pelaajan roolissa, tosin teini-ikäisenä enimmäkseen penkiltä. Muistan erityisen hyvin erään hävityn koitoksen, kun summerin soitua menin muun Lätkä-77:n ryhmän kanssa siniviivalle. Erehdyksessä menin aivan reunimmaiseksi ja säikähdin, kun flanellipaitaiset kalantilaiset herrasmiehet latelivat meidän joukkueen suuntaan koko verbaalisen arsenaalinsa ilkkuen samalla tappiostamme. Saman tukkamuodin kolmikko teki siinä määrin vaikutuksen, että seuraavan matsin päättyessä seisoskelin viivalla, jääkaappipakastimen kokoisen Lindbergin Lassen vieressä, aivan toisessa laidassa. Oli turvallisempi fiilis. Sen aikaista tunteen paloa kaipaisi halliin vieläkin.

Halli pullisteli yleisöstä, kun suuri ja mahtava Juhani Tamminen toi Kärpät Ukiin pelaamaan Mestis-aikana. Pahaksi onneksi pukukopista sammui valot kesken Tamin palaverin ja tarinan mukaan lämmin vesikin loppui kesken suihkun. Tami ilmoitti isoon ääneen, että tänne ei tulla enää ikinä kun noustaan pääsarjaan. No kuinkas kävikään, kaikkien yllätykseksi TuTo tiputti Kärpät play-offeissa.

Ja maalaisten ilo oli ylimmillään seuraavalla kaudella, kun Kärpät saapui uudelleen Uuteenkaupunkiin Jää-Kotkien vastustajaksi. Vieraanvaraisuus oli jopa niin huipussaan, että Aurinkokuningas sai jo bussista astuessaan ”vastaanottokomitean” lämpimät kuittaukset. No, tästä sisuuntuneena Kärpät sitten painelikin SM-liigaan keväällä.

Jäähallimuistoja kirjoitti Juha Laine

Kuva on otettu 14.2. 1977 jäähallin ensimmäisestä virallisesta ottelusta, tuli voitto ja yleisöennätys. Kuva Uudenkaupungin Sanomien arkistosta.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *