#58 Lyökin salainen pakoreitti, osa 3/4

Uudenkaupungin asemalta Lyökin saarelle

Auto pysähtyi viimein Kalarannan aseman kohdalle, missä rantalaiturilla odotti veneensä vieressä pitkähkö, oikealta merikarhulta näyttävä mies, joka esitteli itsensä Erkaksi. Merimatka kävi pienten saarten ohi kohti Uudenkaupungin Lyökin rannan laituria, jonka edessä oli isohko punainen talo, johon Kairinen majoitettiin.

Erkka ilmoitti matkan aikana, että Kairinen joutuu odottamaan vielä muutamia päiviä, sillä Baltiasta on vielä tulossa lisää väkeä.

Balttian pakolaisia Lyökissä 14.9.1945, valmiina Ruotsin matkaa varten Lokki laivan kannella. Kuva Paavo Kairisen omaisten arkisto
(Vasemmalla näkyvä ankkuri on nykyään Uudenkaupungin Merihait ”Ryhti Ankkuri”, jonka kirjoittaja on lahjoittanut)

Merimatka Ruotsiin

Kalarannasta haettiin myös muut henkilöt, yhteensä 21 henkeä, pääasiassa lapsia isovanhempien kanssa. Yksi poikkeus oli Suomen armeijassa taistellut virolainen. Hän oli saanut vihiä valtiollisen poliisin suorittamista tiedusteluista ja lähtenyt kohti länsirannikkoa. Tavatessa häntä olisi odottanut luovutus Neuvostoliittoon, missä palvelus Suomen armeijassa olisi ollut erittäin raskauttava syyte.

Lokki laiva lähti kohti Ruotsia 14.9.1945 ja kuljetuksen salassapito pakotti lähtemään aamuyönä, sillä ”Carringin miehet” olivat ilmoittaneet, että merivartijat ovat nyt muualla. Merimatka taittui Selkämeren yli ja päätyi Gävleen satamaan. Baltian pakolaiset ohjattiin odottavaan linja-autoon, mutta poliisi vei Kairisen kaupungin vanhainkotiin odottamaan kuulusteluja.

Majuri Paavo Kairinen Gävlen satamassa. Kuvan lähetti Markku Wuoti

Tarinan on kirjoittanut ja lähettänyt Markku Wuoti.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *