#20 Elettiin syyskesää 1969

Olimme silloin muuttomatkalla Uuteenkaupunkiin. Tie Laitilasta oli rakenteilla,mutta aika paljon kuljimme mutkittelevaa pikkutietä. Uteliaina katselimme ympäröivää maisemaa, oli kuin olisimme tulleet menneeseen maailmaan.
Mutta perillä meitä odotti viehättävä pikkukaupunki. Merimaisemat erityisesti ihastuttivat. Meillä oli työpaikat ja uusi vuokrakoti odottamassa sopeutumista. Siis elämä edessä! Kiertelimme kaupungissa ja löydettiin upealla paikalla oleva Kemiran tehdas, ja jopa uusi Valmetin autotehdas oli jo päässyt alkuun. Kaupunki ei siis ollutkaan unelias pikkukaupunki, vaan teollisuuskaupunki!
Kielitaitoisena ihmisenä olin kiinnostunut kaupungin matkailutoiminnasta. Niinpä osallistuin opaskurssille, ja heti harrastustoiminta alkoi. Mutta pian Saab-Valmet huomasi,että innokkaita tehdasvierailijoita alkoi tulla autolasteittain. Päätettiin kouluttaa kaupunkioppaista, jotka olisivat kiinnostuneita autotehtaasta, myös tehdasoppaita. Päätin osallistua kurssille.

Opiskelin autonvalmistusta paperilla ja kulkemalla tarkoitukseen hankitulla pikkujunalla tehtaan sisällä. Oli aika mielenkiintoista, että tehdas toimi niin avoimesti. Tehdasvierailut junalla saivat yhdistykset ja järjestöt liikkeelle. Oltiin uteliaita näkemään, miten Saabeja valmistetaan. Myös itse tehdas kiinnosti. Kierroksen jälkeisissä kahvikeskusteluissa oli innostunut tunnelma, joten suurin osa ryhmistä halusi nähdä myös itse kaupunkia. Luultavasti Uusikaupunki sai tällöin siivet selkäänsä ja alkoi nousu suuren yleisön tietoisuuteen, mikä tuntuu jatkuvan tänäkin päivänä!

Kirjoitti Tarja Kajala,Turku
* Kuvat autotehtaan arkistoista vuodelta 1976

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *