#10 Avatut autonovet lämmittivät paukkupakkasessa

Siitä on aika tarkkaan 30 vuotta, kun Uudessakaupungissa, kuten koko Suomessakin kärvisteltiin ennätyspakkasissa. Taisi tammikuussa olla yhtäjaksoisesti lähes kaksi viikkoa elohopea alle kolmenkymmenen asteen. Talvi oli myös pitkä, kevät tuli oikeastaan vasta kesäkuussa. Kovia pakkasia jatkui pitkälle helmi-maaliskuulle saakka. Jotenkin kai siihenkin tottui.

Ravintolaikäisenä tuli siihen aikaan käytyä siinä lähes ainoassa kapakassa, joka kaupungissa oli. Kirstassa vietettiin niin perjantait kuin lauantaitkin. Valomerkki tuli tuohon aikaan puoli yhden aikaan ja yhdeltä ovet sulkeutuivat. Sen jälkeen oli tapana kokoontua aina torille, siihen grillin edustalle. Jos jostain syystä oli iltaa tullut vietettyä kotioloissa, tultiin sitten viimeistään yhdeltä siihen grillille. Koska siinä nyt vaan olivat kaikki. Jopa noilla pakkasilla. Tuolloin Koulukadulla Kräkin talon katolla ja alempana Osuuspankin katolla sijaitsivat digitaaliset näytöt, joissa vuorottelivat kellonaika ja lämpötila. Oli aina yhtä kiinnostavaa verrata, että jos Kräkin talossa pakkasta on -31, mitäköhän se oli Osuuspankin kohdalla. Usein oli muuten enemmän. Joku viisas torikaveri totesikin, että lähempänä toria oli vähemmän pakkasta, koska niin moni avasi autojen ovia siinä torin ympäristön parkkipaikoilla, puhumattakaan siitä tyhjäkäynnistä, jota paukkupakkaset edellyttivät. Ehkä hän oli oikeassa.

Tuo oli muuten talvi, jolloin Uudessakaupungissa järjestettiin pilkkimisen SM-kisat. Kyllä, sataman edustalla. Aika hyvin valittu talvi. Nykyään voisi olla riski suunnitella kansallisia pilkkikisoja Uuteenkaupunkiin maaliskuussa.

Liukurimäessäkin käytiin vuonna -87, pakkasista huolimatta.

Teemat

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *